Joulun megapostaus

 No niin, tästä lähtee :)

Tälle tontulle tuli taas kerran kiire joulupaketteja tehdessä. Viime vuonna neulahuovutin kaikille peflettejä ja voin kertoa, että tämän vuoden kiirus ei tuntunut yhtään niin pahalta. Ompeleminen on kertakaikkiaan vaan niin mukavaa.

Kummilapsille tein villapuvut, mutta niitä en pöllö muistanut kuvata ennen paketointia. Jospa saisin niistä myöhemmin vielä sovituskuvia ja lisään niitä sitten tänne. Ja jospa saisin sovituskuvia näistä muistakin, koska moni vaate näyttää kuvana niin onnettomalta.

Poikien serkuille tein kylpytakit uuden pihasaunan "matkalämmittäjiksi". Keltainen apinapuu-joustofrotee on Royal-tuotteelta ja musta apilajoustis Kestovaippakaupasta. Molempien kaavat muokattu OB:n Ju-do-ka-ko-kylpytakeista. Kivat tuli, mutta koon arpominen ahdisti. "Tavallisten vaatteiden" sopivuuden näkee jo katsomalla, mutta kylpytakkien kanssa en osannut arvioida yhtään. 

Lentäjälle käärittiin lentskariboxerit (kaava SK:n trikooboxerit) ja kälylle merinovillatuubi linnunratapipolla höystettynä.

Kuten jo aiemmin tunnustin, olen hurahtanut näihin huiveihin ja niitä valmistuikin joulupaketteihin, hetkinen, ainakin 10 kappaletta. Merinovillat Sampsukalta, linnunradat Royal-tuotteelta ja keltainen apilatrikoo Kestovaippakaupasta.

Pureva pakkanen on aiheuttanut minulle harmaita hiuksia tämän pipoepäonnen kanssa. Pojille on ollut mahdotonta tehdä sopivia pipoja, mutta nyt taisin siinä onnistua :). Sain vinkkiä Ompeluelämää-sivuilta ja nämä pipot valmistuivat niiden ohjeiden mukaan. En valitettavasti muista, kenen blogista ohjeet luin.

Pipot tehty Metsolan veloureista ja vuorena Ikean fleecepeitto. Lisäsin heijastinterettä pipojen yläreunaan, jotta pojat näkyisivät myös sieltä kohdalta. Molemmat ovat juuri sen mittaisia, että eivät näy autosta, joten jospa tämä pelastaisi tiukan tilanteen tullen. 

Miten niistä ei koskaan saa hymyilevää yhteiskuvaa....

Kirjavat pipot siskonpojille paketteina.

Hyvin näkyy heijastin ja hieman vilkkuu myös vuori, mikä tietysti ei lainkaan allekirjoittaneen silmää miellytä...

Minun perheessä on tapana arpoa aikuisten kesken joululahjakaverit. Ihan mahtava perinne, suosittelen. Tänä vuonna arpaonni suosi omaa miestäni ja hän sai kunnian olla pehmeiden pakettieni saaja ;). Taisi näiden pehmeyksien välistä löytyä myös toivottuja Pori Jazz-lippujakin.... Jazz-leskeyttä siis odotellessa.

Paita Majapuun merinovillajoustofroteesta. Hihoja koristin mustalla merinointerlogilla ihan ilmettä tuomaan. En siis suinkaan siksi, että kangas olisi loppunut kesken ;).  Kaava Joka tyypin kaavakirjasta. 

Huppari samasta kaavasta muokattuna ja Metsolan kankaista väsättynä. 

Tein piiitkääät resorit, ja kuten jo aiemmin mainitsin, nämä kuvat eivät kyllä imartele... Varsinkaan noita resoreita.

Omille pojille en valmistanut jouluksi mitään punaista, vaan pitäydyin ihanassa keltaisessa, mitä minun tekeleeni nyt pääasiallisesti tällä hetkellä ovat. Kangas Majapuun Mäyräkoira ja kaavat OB:n Kisuliini-body ja perus raglanpaita.

Seisokaa siinä ihan hetki.... Ei...

Uusi yritys, seisokaa siinä ihan hetki....

 No, ei sitten oteta kuvia....

 Pakko lisätä tähän perään myös kaksi joulun erilaisista tunnelmista kertovaa kuvaa :). Ensimmäisessä ihan hiukan jännittää, että koskahan se pukki tulee. Ja toisessa pukki on juuri lähtenyt ja mummulan seinät alkoivat saada kyytiä tulevalta rokkarilta. 

Ihana joulu takana, kiitos siitä kaikille! Muutama onnistunut pakettikin taisi tulla ja muutamaa lupasinkin jo muokata. Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan vuoteen!