keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Uusia juttuja

Ajattelin ensin, että pyhitän tämän blogin itselle ja perheelle tekemilleni vaatteille... 
Nyt hetkellisesti meinaa kuitenkin käydä niin, että oma perhe kulkee vanhoissa vaatteissa ja ompeluksia tehdään muiden iloksi. Siispä tämän kerran heitän näitäkin vaatteita blogiin. 

Ihan hiljaista tämän talon ompelurintamalla ei ole! 

Minulta on pyydetty paljon uusia juttuja ja pieniä muutoksia edellisiin. Kaikki uuden luominen vaatii kuitenkin oman aikansa ja siksi joudun valitsemaan, mitä teen ensin ja minkä jätän myöhemmälle. (Esimerkiksi miesten vaatteet ovat omallakin toivelistalla hyvin korkealla, mutta hautuvat vielä vain mielessäni.)

Tässä setissä otin mukaan naisten legsut, joita on pyydetty paljon kuviollisina. Ja aikas kivoja niistä tulikin, vaikka itse sanon... Leggareissa pitkä, hieman rypylle jäävä lahje sekä leveä kuminauha vyötäröllä. 




Kesä on kuumimmillaan, mutta en rohjennut enää tehdä ihan teeppareita lämmön loppumisen pelossa.... Siispä hieman pidennetty 2/3 hiha, mutta muuten sama pitsihelmainen mekko. 






Ja hupparitunikat, ah ne ihanat hupparitunikat... Keltaista jääkukkaa ja retrockia oli mukana jo aiemmin, niitä olen tehnyt nyt lisää. Ja muutama uusia raikas kuosi on muuttunut huppareiksi myös. Itse tykkään niin kovin tuosta vihreästä kukkaset-froteesta, aivan <3 kuosi. 







Pitsivetoketjutunikoiden tekoa aina harkitsen, koska ne vaativat itseltä eniten aikaa ja yritystä ;).... Mutta koska ne ovat olleet niin kovin pidettyjä, valmistui niitäkin tähän settiin useampi. Oranssista jopa kaksi jokaista kokoa.... Kyllä se vaan on kaunis ja itsellekin niin mieleinen, että tässä vaiheessa unohtuu lukuisien ompeluvaiheiden aiheuttama hiki :). 



Mitäs tykkäsitte? Raikasta ja räväkämpää kuin aiemmin. 


lauantai 5. heinäkuuta 2014

Tosimiehet





"Joskus toivoin etten olis näin pätkä
pelaisin vaik lätkää ja mul ois oma prätkä
Mä oon ehkä pieni mutten silti heikko
Siksi selkä suorana mä seison
Jos yltäis jalat maahan voisin kaahaa
vaik ympäri maata mut ei oo niin vakavaa
ehkä pieni muttei silti heikko
Siks selkä suorana mä seison..."

-Uniikki-

Niin usein tätä biisiä kuunnellessa tulee mieleen omat pojat ja maailman mutkat sekä mahdollisuudet. 5-vuotias polkee ajoittain jo kovasti jalkaa ja iloitsee siitä, että Legolandian pituusraja on enää sentin päässä. Pienemmälle riittää, kunhan asiat ovat lähes samoin kuin isommalla ja syliä sekä huomiota on saatavilla riittävästi. Niin paljon on näillä pienillä parhailla kaveruksilla vielä edessä. 

Meidän perhe on elänyt vauhdikkaan kesän ja paljon on menty meidän aikuisten, tai lähinnä minun, ehdoilla. Kunhan saan omat ajatukseni sen kuuluisan punaisen langan ympärille kerättyä, jaan ne myös teille. Kiitollisuutta ja paljon mietteitä, mutta hyvin Liisamaisessa sekamelskassa vielä. 

Poikien akuuttiin vetskarihupparipulaan ompelin pikaisesti hupparit Pehemiän reissulla suuresti ihastuttaneesta Pohojalaaset -joustocollegesta. Niin raikas vihreä ja humoristinen kuosi, kyllä pienten isojen miesten kelpaa. 

Seuraavaksi miehelle teeppareita, alkaa kuulema kaksi vuotta vanhat olla jo hieman kuluneita.... 

Aurinkoisia päiviä kaikille <3

(Bloggaus löytyy myös Ommellisen verkkosivuilta)