Petroolia sen olla pitää....

Mulla on maailman ihanin ompelututor. Ja mun tutorilla ihana tytär. Ja tyttärellä aika ihana paita...

Pehemiän Apilapallo-neulos päätyi syntymäpäivälahjaksi hieman muokattuna Autumn Forest -hupparina (OB 4/2012). Hihapitsit ja kaareva helma alkavat olla jo vakiovaruste ompeluksissani.

Raikas tuulahdus pimeään syksyyn!

Muistakaahan osallistua arvontaan täällä. Mitä lie arvonnan voittajalle keksinkään. Arvontaan osallistuvat kommentit ovat lämmittäneet mieltäni niin kovin.... Kiitos jo nyt :)

OMMELLINEN 1-VUOTTA

Voi tätä iloa, ihmettä ja aikaa…. Kesällä 2012 saumurin hankittuani en olisi ikinä osannut aavistaa, millaisen muutoksen se hankinta tekee elämääni. 

Ennen marraskuuta 2012 en juurikaan blogeja lukenut, mitä nyt ompeluryhmässä muutamia ihanuuksia säännöllisesti vilkuilin. Sitten sain jostain väläyksen aloittaa itse pitämään blogia. 

Ystäväni jaksavat ihmetellä, kuinka kaksi "ei Liisaan sopivaa" asiaa ovat vallanneet niin ison osan elämästäni, ajatuksistani ja arjestani. Aivan mieletöntä ja ihanaa :)… Niin ja niitä kasvattavia "ei niin ruusuisia" hetkiäkin, hmmmm...

Voisin jatkaa tätä ihmettelyä loputtomiin, mutta nyt asiaan…

Kiitos. Olette vuoden seuranneet ommellista elämääni, jaksaneet kommentoida ja luoda uskoa tekemiseen. Kommenttien ja lukijoiden ansiosta blogista on tullut minulle hyvin tärkeä.

1.11.2013 blogin aloittamisesta on tasan vuosi ja sitä ennen pyydän teiltä pientä aivojumppaa :)...

MIHIN KEHON KOHTAAN TÄMÄ KANGAS (Pehemiän Metsäkissa) SOPII MIELESTÄSI PARHAITEN?

A) Päähän

B) Rintamukseen

C) Pyllyyn

D) Jalkoihin

Vastaa kommentoimalla tähän postaukseen.

1.11.2013 arvon kommenttien joukosta henkilön, kenelle teen jotain lempikankaastani juuri sen kehonosan lämmikkeeksi :).

ONNEA ARVONTAAN! Toivottavasti pysytte OMMELLISEN mukana jatkossakin :)

Kaksi rakasta oravalasta

Kuin kaksi marjaa, ollaan samaa sarjaa <3

Siitä lähtien, kun tämän hullaannuttavan ompeluharrastuksen reilu vuosi sitten aloitin, olen halunnut tehdä tälle kaksikolle samistelusetin. Ikäeroa muutama päivä, luonteessa yhtäläistä lujuutta ja iloista otetta elämässä. Samanmoiset. Jopa meidän tietokone tunnistaa heidät samaksi lapsukaiseksi. 

Ja Noshin uutukaisista Wintertime -luomuneuloksista he vihdoin nämä ihanuussetit saivat <3. 

Ihana, ihana pikkumuija, rinssi poistui välillä kuvista :).

Setissä tunika ja paita Fall Basic -paidan pohjalta ja housuina legsut sekä chillaxit. Tunikassa ihana rusetti mestarin neuvoilla, kiitos Heidi <3. (Olen ollut tällä viikolla varsin kyselyikäinen rusettien teon suhteen….) 

Ja koska pehmeää kangasta vielä jäi, sai oma 2-vuotias itselleen yökkärin. Yritin tehdä mahdollisimman slimmin mallin, mutta reiluutensa vuoksi jää vielä hieman rypyille ja mutkille. 

Melkoinen kuvapläjäys, mutta en raaskinut montaakaan kuvaa poistaa. Itsellä vetää suun ja sydämen niin leveään hymyyn näitä kuvia katsellessa. On ne vaan niin <3, kuin paita ja peppu. 

Mitä kolmea kangasta yhdistäisit yhteen vaatekappaleeseen?

Minä yhdistin näitä. Ja mielestäni varsin onnistuneesti, vai mitäs tykkäätte? 

Nestori, pallot, tähdet, sydän, luomuinterlock ja raitarerori Pehemiältä. Huppareiden kaavan pohjalla tavallinen Fall Basic -raglan. Tein tarkoituksella tosi tiukat, tulee vähän rokkarimainen fiilis :)

Pienempi on kipeä ja vähän itkuinen, mutta riehakas poseeraus onnistuu silti. Jopa niin hyvin, että tarkkoja kuvia on lähes mahdoton saada. 

Sain tosiaan Rouva Pehemiältä torstai-iltana haasteen tehdä vaatekappale kolmesta eri kankaasta. Näitä kaikkia oli enää tilkkusia jäljellä, joten tulipahan hyötykäytettyä nekin. Itse tykkään niin kovin. Mistähän sitä sippuaisi itselle? 

Jes, tästä on hyvä aloittaa viikonloppu ja toivoa pienen kuntoutuvan maanantaiksi. Perjantaina mietin jo ennen klo. 9.00 aamulla, että mistähän kaikesta nuo 2- ja 4-vuotiaat oikein voivat tapella, sen verran ahtaaksi kävivät tämän pirtin seinät ;)...

Ihanaa viikonloppua kaikille! Sunnuntaina lupaan teille arvontaa, koska OMMELLINEN on seikkailut täällä blogimaailmassa kohta jo vuoden, wau! 

Kotoilua

Kotoilu on parasta viihdettä. Ja me tehdään sitä paljon. (Tällä hetkellä tosin hieman kurjemmissa merkeissä, kun pienempi pojista on kipeä... Nyt nukkuu, onneksi ja vihdoin)

Mieheni on pyytänyt minulta onepiece -haalaria, jo ennen kuin ompeluharrastusta edes aloitin. Taisin ostaa siihen kankaat samalla reissulla, kun hain itselleni koneita.... Ja nyt, melkein 1,5 vuotta myöhemmin on haalari valmis. Joskus joku asia vaan kestää....

Tilasin jo tovi sitten Ikasyriltä Onepiece -kaavan. Pieniä muutoksia seuraavaan versioon, mutta miehen mielestä on loistava jo näinkin. Itse tietysti katson hieman eri vinkkelistä.... Poikien setit jälleen kerran Saimit (OB 1/2009) ja Fall Basic -paidat (OB 3/2013).

Kankaat muuten Pehemiältä, mutta valkomustaraitatrikoo Kestovaippakaupasta. Tämä Pehemiän ja Majapuun kotimainen joustis on kyllä pysyvä kestosuosikki...

On tuo 4-vee näistä rauhallisin ja kuvatessa eniten paikoillaan pysyvä, muut pyörivät ympärillä kuin hyrrät ;)...

(On muuten bloggerissa joku vika, en saa otsikkoa laitettua.... hmmm... pahoittelut, jospa saan iltasella tähän jeesiä.)

Maailmassa on uusi, ihana vauva <3

Ystävillemme syntyi esikoinen. Jalkapalloileva isi ja keltaisesta pitävä äiti, niistä ajatuksista muodostui tämä setti. 

Mustavalkoraitainen Kirahvi-haalari (OB 1/2013), viltti ja ehkä magein tekemäni pikkuruinen Höpönassu-myssy. Tuttinauhaa tietenkään unohtamatta; Jokainen lapsi tarvitsee ripauksen vihaista lintua (?).

Ennen tämän haalarin tekoa tein miehelleni onepiecen, joka on ihan muuta kokoa kuin tämä. Hymyilytti ihan. Kunpa olisin saanut ison haalarin täysin valmiiksi, niin olisin saanut vertailukuvan. Tämä haalari on pienempi kuin mieheni hiha :).

Tässä pipon kaverina näkyy viltin toinen puoli. Froteista ruutua. 

Kankaat Pehemiältä ja Royal-tuotteelta. 

ONNEA JA ILOA PIKKUMIEHEN PERHEELLE :)!

Mur, sanoo tämä rokkaava metsäkissa

Siis niin räyheä. Se oli ajatukseni viime viikolla, kun metsäkissa saapui Pehemiän puotiin. En ole edes kissaihminen, mutta rakastan mustavalkoista ja isoja kuvioita. Pakko oli tunikaan tilata. Ajattelin, että jos en tykkää, saa anoppi tästä itselleen paidan. Mutta toisin kävi, melkein kiljuin kun mies toi paketin eilen kotiin!

Tavallinen raglan kauluksella ja hitunen pitsiä, muuta tämä ei mielestäni kaipaa. 

Kauluksen sisäpuoli mustaa interlogia. Kääntämällä sisäpuolen esiin saa vähän vaihtelua paidan ilmeeseen. (Ihme mutka miehustassa, puettu huonosti, ei sitä tuossa oikeasti ole, kai....)

Mitäs tykkäätte näistä :)? Kangasta jäi vain sen verran, että lahkeita jouduin vähän jatkamaan, mutta ehkä hauskimmat (koti)housut pitkään aikaan. Settinä melko iso kissa ;)...

Elämässä pitää olla vähän hupia. Saas nähdä, mitä ystävät sanovat mun pöksyistä, kun tulevat kohta käymään.... :)

Ja kuvatessa satoi ensi(räntä)lumi... Ihanaa, tervetuloa talvi!